Daybreakers (2009)

Lainasin kirjastosta "taas yhden vampyyrielokuvan" Daybreakersin, lähinnä koska näyttelijöinä olivat iki ihanat Ethan Hawke ja Willem Dafoe.

Elokuva poikkeaa siinä mielessä muista vampyyrielokuvista, että tässä he ovat zombien tapaan vallanneet lähes koko maapallon ja ihmiset ovat vähemmistöä, noin 5% maapallon väestöstä. Elokuvassa eletään myös tulevaisuutta, vuotta 2019. Ethanin roolihahmo (Edward Dalton) pyrkii kehittämään veren korviketta, koska vampyyrien ravinto on uhanalaista. Verenpuutteinen vampyyri nimittäin mutaatioituu karmivaksi Taru sormusten herramaiseksi örkiksi (Nämä mutaatiot ovat uskottavan näköisiä ja hienosti maskeerattuja). Vampyyreista koostuva hallitus, jonka kapuloissa häärää Sam Neillin näyttelemä Charles Bromley,  on määrännyt armeijan jahtaamaan ihmisiä heidän ravinnokseen.

  

Willem Dafoe näyttelee entistä vampyyria, Lionel 'Elvis' Cormacia, joka on löytänyt parannuskeinon vampyruuteen. Ethan lyöttäytyy yhteen hänen ja hänen kanssaan kulkevan pienen ihmisjoukon kanssa, koska humaanisuudessaan haluaa, että vampyyrit katoaa maapallolta. Hän ei kuitenkaan jaa ideologiaansa kaikkien vampyyrien kesken vaan politiikalla on osansa pelissä, Charles Bromley nimittäin ei halua parannaskeinoa: "What's there to cure?"

Mieleeni tulee salaliittoteoriat lääkeyhtiöistä, jotka olisivat jo löytäneet lääkkeen syöpään, mutta haluavat pumpata rahaa kansalta, joten myy vain lääkettä selviytymiseen. Kuten tässä Daltonin kollega on kehittänyt ihmisveren korvikkeen, jonka Bromley haluaa menevän massatuotantoon vaikka Dalton tietäisi parannuskeinon.

Suurin osa kohtauksista tapahtuu yöllä, joten väriskaala on hyvin tumma ja minimalistinen, mikä sopii hyvin elokuvaan. Huomasin yhdessä vaiheessa, että miltei jokainen toisiaan seurannut kohtaus oli kuin täydellisesti sommiteltu valokuva valo-varjo suhteineen. Elokuvassa käytetään myös paljon mielenkiintoisia kuvakulmia, lähikuvia ja kamera-ajoja. Joskus nämä taiteelliset visiot ajoivat kuitenkin elokuvan juonen ohi ja visuaalisista tehokeinoista tuli tarinan pääosa.

Ethan sopii hyvin epätoivoisine kulmineen tällaiseen surumielisen vampyyrin osaan ja Willem Dafoe puolestaan suoriutuu roolista kuin roolista, tässä hieman kahjona ex-vampyyrina. Elokuvassa esiintyvä teknologia on aika mielenkiintoista, kuten päivänvaloon sovellettu auto vampyyreille. Yleensä kun olen tottunut vampyyrielokuvissa näkevän heidän haikailevan tai elävän pikemminkin menneisyydessä.

Vaikka elokuva oli kaunista katsottavaa, huomasin aika ajoin pitkästyneeni.  Olen  kuitenkin iloinen siitä, että elokuvassa oli patsastelun lisäksi myös ripaus huumoria, mitä niin moneen "vampyyri-elokuvaan" kaipaisin.

                                                  "Life's a bitch, and then you don't die."

Sisällöllisesti aika höttöä, mutta visuaalisesti hieno.

**1/2

Ohjaajat: Michael Spierig, Peter Spierig (Undead)

Pääosissa: Ethan Hawke, Willem Dafoe

Kesto: 98min

Valmistusmaat: Australia, USA