sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Italy Double bill: The Tiger and the Snow (2005)/ Letters to Juliet (2010)

Katsoin peräkkäin kaksi romanttista elokuvaa: italialaisen Tiikeri ja lumi (La tigre e la neve) ja Italiaan sijoittuneen Rakkauskirjeitä Julialle (Letters to Juliet). Molemmissa elokuvissa käytetään italialaista sanontaa Bona Fortuna, jolla toivotetaan onnea.

Tiikeri ja Lumi (2005)

Elokuva alkaa Attilio:lla (Roberto Benigni), joka on omassa unessaan menossa naimisiin naisen nimeltä Vittoria (Nicoletta Braschi) kanssa. Unen häitä säestää laiska Tom Waitsin musisoima jazz-piano. Käy ilmi, että mies täyttää päivänsä jahtaamalla kyseistä naista, mutta Vittoria ei kuitenkaan Attiliolle lämpene. Manitseepa hän jopa, että yhtä todennäköisesti mies tulisi saamaan naisen kuin Italiassa näkisi tiikerin lumessa.

Eräänä päivänä Attilio saa ystävältään Fuad:lta (Jean Reno) ilmoituksen, että Vittoria on Irakin sodassa saanut osuman räjähdyksessä ja on nyt sairaalassa tekemässä kuolemaa. Attilio löytää keinon mennä sodan runtelemaan Irakiin pelastaakseen naisen. Hän löytää sairaalan ja tekee kaikkensa, että Vittoria tulisi taas eloon.

 
Attilio selittää kamelille minne haluaa tämän menevän.

Elokuva ei todellakaan ollut sellainen kuin esimerkiksi kansikuvan perusteella ajattelin; tavallinen romanttinen komedia. Elokuvan tempo oli samaa luokkaa Tom Waitsin jazzpianon kanssa, epäviereinen ja odottamaton. Elokuva ei noudattunut Hollywood-kaavaa vaan onnistui yllättämään useaankin otteeseen. Ajoittain tämä teki elokuvasta jopa hieman raskasta katsottavaa, mutta kun elokuvan katsoi loppuun asti, niin ei voinut muuta kuin nauttia nerokkaasta kokonaisuudesta.
Tällaista romanttista komediaa en ole vielä koskaan nähnyt.

***1/2

Ohjaaja: Roberto Benigni
Pääosissa:Roberto Benigni, Jean Reno ja Nicoletta Braschi
Kesto:114min
Valmistusmaa:Italia

Rakkauskirjeitä Julialle (2010)

Elokuvassa Sophie (Amanda Seyfried) sekä tämän tuleva aviomiehensä Victor (Gael Garcia Bernal) menevät Italiaan tapaamaan Victorin tulevan ravintolan tavarantoimittajia. Samalla loma on suunniteltu olevan jonkinlainen ennakkohäämatka. Sophie on lehden faktantarkistaja, mutta toivoisi olevansa oikea toimittaja. Hän löytääkin Italian Veronasta jutun aiheen, kun näkee paikan mihin rakastuneet naiset jättävät kirjeitä Romeon Julialle. Sophie seuraa naista, joka päivän päätteeksi kerää kaikki jätetyt kirjeet ja saa tietää, että kirjeisiin vastaavat Julian sihteereiksi itseään kutsuvat naiset.
Eräänä päivänä Sophie löytää tiilen taakse tippuneen unohtuneen rakkauskirjeen ja päättää useita vuosikymmeniä myöhemmin kirjeen jättämisestä vastata kirjeen kirjoittaneelle Claire-nimiselle (Vanessa Redgrave)  naiselle. Yllättäen Claire tuleekin lapsenlapsensa Charlien (Christopher Egan) kanssa Veronaan, hän haluaa kirjeen inspiroimana etsiä käsiinsä nuoruutensa rakkauden.

Victorin tavatessa tavarantoimittajia ympäri Italiaa, päättää Sophie lähteä Charlien sekä Clairen kanssa etsimään Clairen nuoruuden rakkautta. Matkan aikana Sophie huomaa, että Charlie voisi olla ehkä kiinnostavampi kuin oma ukko Victor.

Sophie keräilee naisten jättämiä kirjeitä.

Toisin kuin Tiikeri ja Lumi, tämä elokuva taas noudatti Hollywood-kaavaa pilkulleen. Toisaalta romanttisissa komedioissa ei välttämättä ole huono asia, että asiat menevät niin kuin niiden odottaakin menevän, koska sitähän useat meistä juuri haluavat nähdä. Ensin kohdataan, ei oikein tykätä. Sitten tutustutaan ja huomataan, että onkin jotain tunteita ja loppupuolella tapahtuu jokin hirveä väärinkäsitys tai muu mutka, mutta lopussa kaikki palaset loksahtavat ja happy ending.

Elokuva ei siis tuonut mitään erityisen uutta romattisten komedioiden kirjoon, mutta oli ihan viihdyttävä katsoa. Sophieta näytellyt nainen oli tosin jotenkin yltiöimelä, joka aiheutti paikoin pahoinvointia. Sama kävi hänen ihastuksensa Charlien kanssa - gag reflex. Gael Garcia sai elokuvasta aika pienen roolin, mutta näytteli osansa sitäkin intohimoisemmin. Redgravesta huokui ammattitaito.

**1/2

Ohjaaja: Gary Winick (13 ja risat, Morsianten sota)
Pääosissa: Amanda Seyfried, Gael García Bernal ja Vanessa Redgrave
Kesto:105min
Valmistusmaa: USA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.