Sickness Double Bill: 50/50 (2011)/ Love and Other Drugs (2010)

Katsoin samana päivänä elokuvat, jotka käsittelivät sairautta; 50/50 kertoo syövästä ja Love and Other Drugs parkinsonin taudista.

50/50 (2011)

Adam (Joseph Gordon-Levit) on työssään viihtyvä sekä kauniin tyttöystävän (Bryce Dallas Howard) omaava nuorimies. Miehellä on myös hyvä ystävä (Seth Rogen), jonka kanssa jauhaa scheissea. Eräänä päivänä lenkillä ollessaan, alkaa Adam tuntea viiltävää kipua selässään. Hän menee lääkärille ja saa kauhukseen kuulla, että sairastaa harvinaista syöpää. Adam ohjataan psykiatriseen hoitoon käsittelemään raskasta tietoa, jossa häntä odottaa 24-vuotias valmistumista vailla oleva oppikirjan mukaan hoito-ohjeita antava psykiatri (Anna Kendrick).

 

Adam yrittää selvitä syövästään psykiatrinsa, hössöttävän äitinsä (Anjelica Huston), ystävänsä sekä kemoterapiaa saavien kohtalontovereidensa avustuksella (Matt Frewer ja Philip Baker Hall). Tyttöystävä sen sijaan osoittautuu vähemmän avuliaammaksi. Elokuva perustuu löyhästi tositapahtumiin ja sen nimi viittaa päähenkilön eloonjäämistodennäköisyyksiin.

Olin hieman ennakkoluuloinen ennen elokuviin menoa; Seth Rogen, Joseph-Gordon ja syöpä. Onko elokuva sellainen, että Joseph sairastaa syöpää ja sitten Seth heittelee mauttomia vitsejä siitä? Olihan se, mutta yllättävää kyllä, sitä ei ollut ärsyttävä katsoa. Joseph näytteli uskottavasti syöpäpotilasta, joka yrittää pärjätä kamalassa tilanteessa. Myös muiden suhtautumiset olivat jotenkin aidosti esitetty, kuten ihmiset jotka tulevat kertomaan lähisukulaisistaan jotka ovat sairastaneet saman taudin.

En hirveästi pitänyt Josephista Inceptionissa, mutta tässä hän kyllä vakuutti. Seth Rogen ei taaskaan näytellyt hirveästi mitään erilaista mitä häneltä ei oltaisi jo totuttu näkemään, mutta nyt hän oli ehkä himpun hillitympi ja "siedettävämpi". Anjelica Huston oli loistava hössöttävän äidin roolissa ja Josephin nuori psykiatrikin oli aika sympaattinen.

Olin hyvin yllättynyt että itkin elokuvan loppupuolella. En odottanut että elokuva olisi muuta kuin "taas yksi sairauskertomus", mutta tämä onnistui jotenkin liikuttamaan inhimillisyydellään ja ylidramaattisuuden välttämisellä. Elokuvassa oli mukavan tuore ote vanhaan kuluneeseen aiheeseen.

***1/2

Ohjaaja: Jonathan Levine (Kaikki rakastavat Mandy Lanea)

Pääosissa: Joseph Gordon-Levitt, Seth Rogen, Anjelica Huston

Kesto: 100 min

Valmistusmaa:USA

Love and other drugs (2010)

Jamie (Jake Gyllenhaal) on akateemisen perheen adhd-lapsi, jonka työpaikat vaihtuvat yhtä tiuhaan kuin tämän alushousut. Viimeisimmän työpaikkansa elektroniikkakaupassa menettäneenä, lupaa hänen pikkuveljensä järkätä Jamien lääke-edustajaksi. Maggie (Anne Hathaway) on puolestaan parkinsonin tautia sairastava nuori nainen, joka pitää satunnaisesta seksistä ja välttää parisuhteita. Eletään villiä 90-lukua.

Jamie ja Maggie kohtaavat toisensa Maggien käydessä lääkärillään, jolle Jamie kauppaa edustamansa lääkeyhtiö Pfizerin tuotteita. Maggie suostuu tapaamaan Jamien kahvin merkeissä, mikä johtaa nopeasti seksiin. Jamie ja Maggie ovat molemmat tyytyväisiä suhteensa laatuun. Yhdessä vietettyjen aikojen lisääntyessä tulevat kuitenkin tunteet peliin. Samalla kun Jamie yrittää päättää suhtautumistaan sairaaseen naiseen, on häntä onnistanut työelämässä saadessaan edustaa uutta hittituotetta nimeltään Viagra.

Mietimme ystäväni kanssa, että nyt on tullut omituisen paljon tällaisia Friends with benefit -tyyppisiä elokuvia, joissa suhde on lähinnä seksi. Tässä elokuvassa seksi oli kuitenkin vain kevyempi kuori vakavammalle aiheelle; parkinsonin taudille. Tautia ei kuitenkaan erityisemmin ruodittu, koska elokuva keskittyi lähinnä lääkemyyntiedustajaan. Tauti nousi esille vasta kun Maggie ja Jamie päättivät yrittää seurustelua tosissaan. Maggie kävi parkinsonin tauti -tapaamisessa, jossa ihmiset haistattelivat vuorotellen sairastavalle ongelmia tuottavia asioita. Jamie kohtasi tapaamisessa parkinsonin tautia sairastavan naisen aviomiehen, joka sanoi Jamielle, että: jos hän nyt saisi valita, niin ottaisi terveen naisen. Parkinson kun tappaa kaiken minkä takia vaimoonsa rakastui; ruumiin ja mielen. Mielestäni se oli aika pysäyttävä hetki elokuvassa.

Jake Gyllenhaal näytteli hyvin lipevää, verbaalista ja naisia kaatavaa myyntiedustajaa ja Anne taas näytteli rohkeasti villiä Maggieta. Oliver Platt oli toimiva ratkaisu alan temput tuntevana Jamien myyntiedustaja kaverina.

Elokuva ei kuitenkaan ollut täydellinen vaan tietty ylidramaattisuus ja alleviivaaminen ärsytti välillä.

***

Ohjaaja: Edward Zwick (Blood Dimond, The Last samurai)

Pääosissa: Jake Gyllenhaal

Kesto: 112min

Valmistusmaa: USA